Tämän ohjeen tarkoituksena on tukea opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisutiedonkeruun käsikirjan ammatillisia julkaisuja (julkaisutyyppi D) koskevien ohjeiden käyttäjää. Lisäksi se helpottaa julkaisujen tuottamista, arviointia ja toimittamista. Erityisen hyödyllinen ohje on ammattikorkeakoulujen omien julkaisukanavien toimituksille.
Ohjeessa käsitellään sitä, miten ammatillinen julkaisu määritellään, millaista sisältöä ammatillisessa julkaisussa tulisi olla sekä miten ammatillinen julkaisu eroaa muista julkaisuista.
Ohjeen ovat laatineet ammattikorkeakoulujen julkaisuasiantuntijat omia julkaisukanaviaan varten, mutta ohjeet soveltuvat myös muihin ammatillisiin julkaisukanaviin. Ohjetta on sovellettava aina julkaisukohtaisesti, sillä yksiselitteisten, täysin kattavien ohjeiden kirjoittaminen on lähes mahdotonta. Ohjetta päivitetään tarvittaessa.
Ammatillisissa julkaisuissa korostuvat asiantuntijatyön kannalta relevantit ilmiöt, ammatillisen asiantuntijatyön ajankohtaiset haasteet, alan toimintakenttä tai yhteiskunnallisesti merkittävät havainnot.
Ammatillisen julkaisun täytyy aina liittyä tekijän ammattikorkeakoulussa tekemään työhön, minkä voi ilmaista esimerkiksi affiliaatiomerkinnällä. Julkaisut välittävät tekijöidensä asiantuntijatyöhön perustuvaa tietoa.
Ammatillinen julkaisu ja uusi tieto
OKM:n ohjeen mukaan “julkaisu tuottaa uutta tietoa ammatillisen yhteisön käyttöön”. Uutta tietoa voi ammatillisessa julkaisussa tuottaa esimerkiksi
- tutkimuksen, selvityksen tai kehittämistyön tulosten tarkastelu (onnistumiset, epäonnistumiset, reflektio)
- ammatilliseen asiantuntemukseen perustuvan uuden ajatuksen, oivalluksen tai uuden näkökulman esittely käsiteltävään asiaan
- alan ajankohtaisen ilmiön analysointi.
Kaikissa ammatillisissa julkaisuissa uuden tiedon syntyminen edellyttää näkemysten perustelua: se tapahtuu ammatillisissa julkaisuissa tyypillisesti tutkitun tiedon, kehittämistyön tulosten tai asiantuntijatyön tuottaman kokemuksen avulla. Pelkkä mielipiteen ilmaisu ilman perusteluja ei tuota uutta tietoa.
Julkaisukriteerejä ei täytä esimerkiksi
- pelkkä lähteiden referointi, tiedottaminen tai toiminnan kuvaileminen ilman tiedollista tavoitetta tai näkökulman perusteltua rajausta
- pelkkä markkinointiviestintä (koulutukset, tapahtumat, palvelut, tuotteet). Julkaisuissa tulee olla tiedollinen tavoite tai perusteltu näkökulma.
- kuvaus tapahtumaan osallistumisesta tai matkasta (jollei julkaisussa tuoteta uutta ammatillista tietoa)
- kertaalleen julkaistun sisällön julkaiseminen toisessa julkaisumuodossa (esim. artikkelina ja podcastina).
Lähteet ammatillisessa julkaisussa
Ammatillinen julkaisu on asiantuntijateksti, jossa aiheen käsittely ja julkaisun tuottama uusi tieto voidaan sitoa lähdeviittauksilla aiempaan aiheesta käytyyn keskusteluun. Tekstin sisäisillä viittauksilla erotetaan tekijän oma ajattelu toisen asiantuntijan julkaisemasta tiedosta. Asiantuntija-artikkeleissa on aiheen käsittelyä vastaava lähdeluettelo.
Lähteiden käytössä pitää pohtia muun muassa seuraavia asioita:
- laatu – Mitkä lähteet ovat relevantteja ja perustuvat tutkittuun tietoon?
- luotettavuus – Mikä tavoite lähdetiedon julkaisijalla on?
- tuoreus – Mikä on näkökulman ja julkaisun tavoitteen kannalta perusteltua?
- lähteiden rooli – Ovatko lähteet dokumentoivia vai esimerkiksi arvioinnin kohteena?
- kriittisyys – Mistä tieto on peräisin?
- määrä – Mikä on tekstin tavoitteen kannalta tarkoituksenmukaista?
Ammatilliset julkaisut verrattuna muihin julkaisutyyppeihin
Ammatillinen julkaisu vs. suuren yleisön julkaisu
Rajanveto ammatillisen ja suurelle yleisölle suunnatun julkaisun välillä on toisinaan vaikeaa. Yhtään sellaista yksittäistä elementtiä ei ole, jolla pystyisi määrittämään, kenelle julkaisu on suunnattu, vaan julkaisua on katsottava kokonaisuutena.
Apuna määrittelyssä voi käyttää seuraavia seikkoja:
- Ammatillisessa julkaisussa tekijä välittää asiantuntijatyöhönsä perustuvaa tietoa muille alan asiantuntijoille.
- Aihetta käsitellään pintaraapaisua syvemmältä.
- Julkaisu kytkeytyy ammatilliseen keskusteluun.
- Julkaisussa voi käyttää erikoiskieltä ja ammattitermistöä ilman määrittelyä.
- Julkaisun kohdeyleisöllä voidaan olettaa olevan taustatietoa julkaisun aiheesta.
Ammatillisen julkaisu vs. tieteellinen julkaisu
Tieteellinen julkaisu tuottaa uutta tietoa metodinsa avaten ja tuloksensa perustellen. Ammatillinen julkaisu saattaa käyttää tutkimustietoa soveltavasti ottaen tutkimustulokset annettuna. Uutena tietona voi pitää sen esittämistä, miten tieto on otettu käyttöön ja sitä on sovellettu esimerkiksi konkreettisessa kehittämishankkeessa.
OKM:n käsikirjan mukaan “tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, ja lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin saman tyyppisiä.”
Usein kysyttyä:
Koskeeko hyvä tieteellinen käytäntö myös ammatillisia julkaisuja?
Kyllä. Kuten tutkimuseettinen neuvottelukunta toteaa, käytäntöjä tulee noudattaa myös toimittaessa “opettajina ja ohjaajina, tutkimustyöpaikan tai -rahoituksen hakijoina sekä muissa oman alan asiantuntijatehtävissä niin tieteellisissä kuin tiedeyhteisön ulkopuolisissakin yhteyksissä. [--] Käytännöt koskevat tutkimustoiminnan ohella opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa.”
Millainen on ammatillisen julkaisun rakenne?
Ammatillinen julkaisu voidaan rakentaa IMRAD-tyyppiseksi (introduction, method, results and discussion). Tämä rakenne ei kuitenkaan ole välttämättä aina paras. Usein on hyvä kirjoittaa tekstin alkuun tärkein asia tai oivallus, jolloin julkaisun ydinasia tulee heti selväksi. Myös julkaisun tavoitteen avaaminen auttaa lukijaa.
