Tervetuloa opinnäytteiden aihepankkiin!

 

Tänne on koottu mahdollisia opinnäytteiden aiheita, joita on mahdollista hakea asiasanoilla.

  
Asiasanat
  
Opinnäytteen aihe
  
Aiheen ehdottaja / yhteyshenkilö
  
Monikkosanojen käyttö eri tekstilajeissaluku; monikkosanat; tekstilajit; tyyli; verbit; kongruenssi

​Monikkosanoja käytetään paljon myös yksikkömuotoisina, esim. rintaliivi, farkku, housu, suksi, kustannus, olosuhde, talkoo. Tällaisia pitäisi kartoittaa ja selvittää käyttöä eri tekstilajeissa ja eri foorumeilla.

Lisäksi kannattaa kartoittaa, miten monikkomuotoisten monikkosanojen yhteydessä verbiä ylipäänsä käytetään: yksikössä vai monikossa.

​Riitta Korhonen

No
Hän joka vs. se joka eri tekstilajeissademonstratiivipronominit; relatiivipronominit; relatiivilause; viittaaminen; tekstilajit

​Viime vuosien aikana yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä on yhä enemmän käytetty relatiivilauserakenteissa demonstratiivipronominia persoonaporonomin sijaan: hän joka pro se joka. Tätä ilmiötä pitäisi kartoittaa eri tekstilajeista ja julkaisuista: kuinka laajaa ja millaisissa rakenteissa (myös: missä sijamuodoissa) erityisesti.

​Riitta Korhonen

No
Esittelylauseen verbin lukuesittelylause; eksistentiaalilause; tekstilajit; verbit; luku; kongruenssi

Pitäisi kartoittaa, miten eri tekstilajeissa käytetään esittelylausetta ja sen kaltaista lauserakennetta: onko verbi yksikössä vai monikossa? Esim. Mukana seuraa vai seuraavat käyttöohjeet.

R. Korhonen

No
Passiivi- ja geneeristen lauseiden ymmärtäminenpassiivi; geneerisyys; lause; ymmärrettävyys; persoona; tekijä; selkokieli; tekstilajit
Passiivi- ja geneerisialauseita käytetään paljon erityyppisissä ohjeteksteissä ja oppikirjoissa. Toisaalta sanotaan, että näiden lauseiden "tekijää" ei ole aina helppo hahmottaa. Näiden lausetyyppien ymmärrettävyyttä pitäisi tutkia mm. siksi, jotta voitaisiin täsmentää selkokielen kirjoittamisohjeita.

Testataan, miten eri tekstilajeissa ymmärretään passiivi- ja geneeristen lauseiden tekijyyttä: miten tekijä tulkitaan? Koehenkilöinä eritasoisia suomenoppijoita, verrokkiryhminä esimerkiksi peruskoulun 7.-luokkalaisia, eläkeläisiä sekä työssäkäyviä.
Tavoitteita: pyrkiä selvittämään, millaisia passiivi- ja geneerisiä ilmauksia voi käyttää selkokielessä
– pyrkiä selvittämään, millaisia passiivi- ja geneerisiä ilmauksia voi käyttää käyttöohjeissa ja muissa ohjeistavissa teksteissä
– pyrkiä selvittämään, millaisia passiivi- ja geneerisiä ilmauksia voi käyttää oppikirjojen (tietokirjojen) teksteissä

​Riitta Korhonen

No
Käsitteet suomen kieli, suomi, yleiskieli, kirjakieli: miten niitä on käytetty ja käytetään äidinkielen oppikirjoissa, kielenhuolto-oppaissa ja yleisökirjoituksissayleiskieli; kirjakieli; kieli-ideologiat; mielipidetekstit; oppikirjat; kielenhuolto
1) Miten äidinkielen oppikirjoissa käytetään käsitteitä suomen kieli (suomi), yleiskieli, kirjakieli: merkitykset, arvostukset, taustaideologiat? Eri vuosikymmenien oppikirjojen erot?

2) Miten eri kielenhuollon oppaissa käytetään käsitteitä suomen kieli (suomi), yleiskieli, kirjakieli: merkitykset, arvostukset, taustaideologiat? Eri vuosikymmenien oppaiden erot?

3) Miten lehtien yleisökirjeissä käytetään suomen kieli (suomi), yleiskieli, kirjakieli: merkitykset, arvostukset, taustaideologiat? Eri vuosikymmenien lehtien eroja? (Lehtileikeaineistoa Kotuksen arkistossa 1940-luvulta 1990-luvulle)

​Riitta Korhonen

No