Tervetuloa Kotimaisten kielten keskuksen aihe- ja aineistopankkiin!

 

Tänne on koottu mahdollisia opinnäytteiden aiheita, joita on mahdollista hakea asiasanoilla.

  
Asiasanat
  
Opinnäytteen aihe
  
Aiheen ehdottaja / yhteyshenkilö
  
Monikkosanojen käyttö eri tekstilajeissaluku; monikkosanat; tekstilajit; tyyli; verbit; kongruenssi

​Monikkosanoja käytetään paljon myös yksikkömuotoisina, esim. rintaliivi, farkku, housu, suksi, kustannus, olosuhde, talkoo. Tällaisia pitäisi kartoittaa ja selvittää käyttöä eri tekstilajeissa ja eri foorumeilla.

Lisäksi kannattaa kartoittaa, miten monikkomuotoisten monikkosanojen yhteydessä verbiä ylipäänsä käytetään: yksikössä vai monikossa.

​Riitta Korhonen

No
Pronominit: hän joka vs. se joka eri tekstilajeissademonstratiivipronominit; relatiivipronominit; relatiivilause; viittaaminen; tekstilajit; persoonapronominit; viittauskohde

​Viime vuosien aikana yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä on yhä enemmän käytetty relatiivilauserakenteissa demonstratiivipronominia persoonaporonomin sijaan: hän joka pro se joka. Tätä ilmiötä pitäisi kartoittaa eri tekstilajeista ja julkaisuista: kuinka laajaa ja millaisissa rakenteissa (myös: missä sijamuodoissa) erityisesti.

​Riitta Korhonen

No
Passiivilauseiden ja geneeristen lauseiden ymmärtäminenpassiivi; geneerisyys; lause; ymmärrettävyys; persoona; tekijä; selkokieli; tekstilajit; nollapersoona; käyttöohjeet; lausetyypit
Passiivi- ja geneerisiä lauseita käytetään paljon erityyppisissä ohjeteksteissä ja oppikirjoissa. Toisaalta sanotaan, että näiden lauseiden "tekijää" ei ole aina helppo hahmottaa. Näiden lausetyyppien ymmärrettävyyttä pitäisi tutkia mm. siksi, jotta voitaisiin täsmentää selkokielen kirjoittamisohjeita.

Testataan, miten eri tekstilajeissa ymmärretään passiivi- ja geneeristen lauseiden tekijyyttä: miten tekijä tulkitaan? Koehenkilöinä eritasoisia suomenoppijoita, verrokkiryhminä esimerkiksi peruskoulun 7.-luokkalaisia, eläkeläisiä sekä työssäkäyviä.

Tavoitteita: pyritään selvittämään,
millaisia passiivi- ja geneerisiä ilmauksia voi käyttää selkokielessä
millaisia passiivi- ja geneerisiä ilmauksia voi käyttää käyttöohjeissa ja muissa ohjeistavissa teksteissä
– millaisia passiivi- ja geneerisiä ilmauksia voi käyttää oppikirjojen (tietokirjojen) teksteissä

​Riitta Korhonen

No
Käsitteet suomen kieli, suomi, yleiskieli, kirjakieli: miten niitä on käytetty ja käytetään äidinkielen oppikirjoissa, kielenhuolto-oppaissa ja yleisökirjoituksissayleiskieli; kirjakieli; kieli-ideologiat; mielipidetekstit; oppikirjat; kielenhuolto; asenteet; merkitys
1) Miten äidinkielen oppikirjoissa käytetään käsitteitä suomen kieli (suomi), yleiskieli, kirjakieli: merkitykset, arvostukset, taustaideologiat? Eri vuosikymmenien oppikirjojen erot?

2) Miten eri kielenhuollon oppaissa käytetään käsitteitä suomen kieli (suomi), yleiskieli, kirjakieli: merkitykset, arvostukset, taustaideologiat? Eri vuosikymmenien oppaiden erot?

3) Miten lehtien yleisökirjeissä käytetään suomen kieli (suomi), yleiskieli, kirjakieli: merkitykset, arvostukset, taustaideologiat? Eri vuosikymmenien lehtien eroja? (Lehtileikeaineistoa Kotuksen arkistossa 1940-luvulta 1990-luvulle)

​Riitta Korhonen

No
Sananrajaiset äänneilmiöt eräissä yhdyssanoissa erimurteisten puhujien tuottamanamurteet; äänteet

Tutkitaan äänitetystä aineistosta eri taustoista olevien puhujien ääntämänä (yleiskielisiä) yhdyssanoja, joiden jälkiosa alkaa vokaalilla (esimerkiksi "erikoisala"). Esiintyykö sananrajalla legatoääntämystä ja rajageminaatiota (erikoi_sala, erikois_sala [länsimurteisuus]) tai lujaa aluketta / laryngaaliklusiilia (erikois'ala) [itämurteisuus]).

Voi myös tutkia, miltä mainitut piirteet kuulostavat eri taustoista olevien puhujien korvissa. Tunnistaako yleiskielisestä puheesta itä- tai länsimurteisen puhujan kyseisten piirteiden perusteella? Paljastavatko sellaiset yhdyssanat, joiden alkuosan lopussa on genetiivin -n, puhujan taustan vielä helpommin? (Esim. auto_novi, auton_novi, auton'ovi, auto' 'ovi.)

​Riikka Tervonen

No
Englannin käännöslainatkäännöslainat; englannin kieli; merkitys; lainasanat; sanonnat

​Kartoitetaan käännöslainojen tyyppejä ja käyttöä eri vuosikymmeniltä. Selvitellään niihin kohdistuneita asenteita (kielehuoltokirjallisuus, lehtien yleisökirjoitukset yms.). Esimerkiksi seuraavanlaisia sanoja ja sanontoja:

- ratkaisu, tiekartta; iso kuva kuva, iso käsi, käytännön pila
- eeppinen, läpinäkyvä ('avoin'); paras ikinä; niin (parasta)
- sosialisoida, avata; olla vaiheessa, tulla x:stä ('olla kotoisin'), mennä tunteisiin, ylpeänä esittää; ostaa/myydä idea
- ajatuksemme ovat omaisten luona, tulla ulos sinisestä

​R. Korhonen

No
Englanninkieliset sloganit suomalaisissa mainoksissaenglannin kieli; sanonnat; tekstilajit; mainokset

​Kartoitetaan englanninkielisten sloganien käyttöä suomalaisissa mainoksissa eri vuosikymmeniltä: tuoteryhmät, sloganin tyyppi, julkaisu. + Asenteet! Vrt. mitä suomennettu?

(Connecting people, Simply the Best, ...)

​R. Korhonen

No
Englantia ja suomea: sekakieliset ohjelmien yms. nimetenglannin kieli; tekstilajit; ohjelmat; tuotenimet

​Kartoitetaan sellaisten sekakielisten tv- ym. ohjelmien sekä tuotteiden nimiä kuin SuomiLove, X goes lomalle: rakennetyypit, esiintymäyhteys + mahdollisesti asenteet ym.

​R. Korhonen

No
Englannin käyttäminen suomenkielisen puheen seassaenglannin kieli; kielimuodot; tyyli; tekstilajit

​Kartoitetaan erityyppisistä yhteyksistä, miten ja millaista englantia käytetään suomenkielisen puheen tai kirjoituksen lomassa:

- englannin sanat ja sanonnat: millaisia?
- käyttöyhteys: puhetta vai esim. somekirjoittelua?
- tilanteen muodollisuusaste?
- puhujien ikä, kielitaito
- ammattislangia vai ei jne.
Mahdollisesti selvitellään myös asenteita sekakielisyyttä kohtaan.
(Esimerkkejä
That's fine for me.
Ready to go?
Tämä on sellainen nice-to-know-juttu.
...)

​R. Korhonen

No
Asenteet erilaisia puhetapoja kohtaanasenteet; yhdyssanat; puhetavat; intonaatio; painotus; ymmärrettävyys; kielimuodot; tyyli
Kartoitetaan mielipidekirjoituksista ja keskustelufoorumeilta, miten toisten ihmisten puhetavasta kirjoitetaan, minkätyyppisiin yksittäisiin piirteisiin kiinnitetään huomiota ja miksi. Yleiskielitalkoisiin on tullut mainintoja mm. seuraavista "häiritsevistä" puhetavoista:
yhdyssanan osien painotus, etu- ja sukunimen painotus; loppukiekaisu, nariseva puhe, sirkutus
Pyritään myös pohtimaan ilmiöitä ymmärrettävyyden näkökulmasta.

​R. Korhonen

No
Yleismerkityksiset verbit (kuten tehdä, valmistaa, toimia, suorittaa, panna) vs. ”täsmäverbit” (esim. veistää, ommella, paistaa, ampua, ...): tyypit ja käyttökontekstitverbit; merkitys; tekstilajit; kielimuodot
Yleismerkityksiset verbit (kuten tehdä, valmistaa, toimia, suorittaa, panna) vs. ”täsmäverbit” (esim. veistää, ommella, paistaa, ampua, …):

kartoitetaan, minkätyyppisiä yleismerkityksisiä verbejä käytetään minkäkintyyppisten spesifimpien verbien sijasta ja millaisissa yhteyksissä: sosiaalisen median tekstit, uutistekstit, kolumnit yms.
 
Yleiskielitalkoiden havainto: usein käytössä yleinen väljä verbi, vaikka toiminta olisi mahdollista täsmentää. Osin verbien merkitykset ovat menneet myös sekaisin.

​R. Korhonen

No
Yleismerkityksiset substantiivit vs. ”täsmäsubstantiivit” (esim. asia, juttu vs. ovi, eteinen, navetta; ihminen vs. matkustaja, asiakas, potilas: vauva vs. poikanen, pentu, varsa, vasikka): tyypit ja käyttökonktekstitsubstantiivit; merkitys; tekstilajit; kielimuodot
Yleismerkityksiset substantiivit vs. ”täsmäsubstantiivit” (esim. asia, juttu vs. ovi, eteinen, navetta; ihminen vs. matkustaja, asiakas, potilas: vauva vs. poikanen, pentu, varsa, vasikka):

kartoitetaan, minkätyyppisiä yleismerkityksisistä sanoja käytetään minkäkintyyppisten spesifimpien sanojen sijasta ja millaisissa yhteyksissä: sosiaalisen median tekstit, uutistekstit, kolumnit yms.
 
Yleiskielitalkoiden havainto: usein käytössä on yleinen väljä sana, vaikka sisältöä olisi mahdollista täsmentää. Osin eri sanojen merkitykset ovat menneet myös sekaisin.

​R. Korhonen

No
Tyylinormit ja muut tyyliä koskevat luonnehdinnat kielenhuolto-oppaissa ja äidinkielen oppikirjoissatyyli; oppikirjat; kielenhuolto-oppaat; asenteet; kielimuodot

​Kartoitetaan, millaisia tyyliä ja tyylisävyjä koskevia ohjeita erityyppisissä (niin asiantuntijoiden kuin ns. kielimaallikoidenkin laatimissa) kielioppaissa ja äidinkielen oppikirjoissa esitetään ja ja on aikojen kuluessa esitetty ja miten niitä perustellaan?

Selvitellään mahdollisesti myös Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sanakirjan tyylisävyluonnehdintoja.

​R. Korhonen

No
Monikko yksikön sijasta: myöntää erot, saada apujaluku; yksikkö; monikko; tyyli; tekstilajit

​Kartoitetaan, minkätyyppisiä monikollisia ilmauksia on käytössä yksiköllisten sijasta eri tekstilajeissa ja tyyleissä (esimerkiksi sellaisia kuin
myöntää erot, saada syytteet, saada hyvät vauhdit,
saada apuja, peräänkuuluttaa tehoja, pudottaa lumia, (hallitus) myöntää rahoja x:ään, (palokunta) poistaa vesiä kellarista;
tuuli katkaisi talosta sähköt
hyviä lomia! hyvät joulut!

Mikä on ko. ilmauksen vaikutus kontekstissaan?

​R. Korhonen

No
Omistusliitteet: olen huolissani vs. huolissaan, hänen tekemä(nsä) hyllyomistusliitteet; possessiivisuffiksit; persoonapronominit; agenttipartisiippi

​Kartoitetaan, miten esimerkiksi uutismediassa tai kolmuneissa tjs. on yleiskielen vastaista omistusliitteiden käyttöä (tyyliin olen huolissaan, hänen tekemä hylly ~ hänen tekemä hyllynsä vs. oma tekemä hylly). Lisäksi selvitellään, millaisilla sosiaalisen median foorumeilla omistusliitteitä käytetään suositusten mukaisesti.

​R. Korhonen

No
Paikallissijat: ulko- vs. sisäpaikallissijatpaikallissijat; ulkopaikallissijat; sisäpaikallissijat; taivutus

​Kartoitetaan eri tekstilajeista, myös sosiaalisen median puolelta, kuinka laajasti ulkopaikallissijat ovat syöneet sisäpaikallissijojen käyttöalaa. Yleiskielitalkoohavaintojen joukossa on mm. seuraavia tapauksia:

ostaa Gigantilta (pro Gigantista), tili Nordealla, yöpyä hotellilla, uida uimahallilla
käydä marjametsällä, käydä mustikalla, lähteä jumpalle, matkustaa Panamalle, käydä Nilsiällä

​R. Korhonen

No
Pronominit se ja hän ihmisiin ja eläimiin viittaamassapersoonapronominit; demonstratiivipronominit; pronominit; viittaaminen; viittauskohde

​Selvitetään eri tekstilajeista ja eri foorumeilta seuraavien pronomini-ilmausten käyttöä (millaisissa yhteyksissä, voiko tehdä yleistäviä päätelmiä jne.):

se ihmisiin viittaamassa (pro hän)
hän eläimiin ja laitteisiin viittaamassa (pro se)

​R. Korhonen

No
Taivutustyyppien siirtymiä: lammaksen, kurssejentaivutus; taivutustyypit; sijamuodot

​Kartoitetaan, miten laajalti eri tekstilajeissa ja eri foorumeilla käytetään sellaisia taivutusmuotoja kuin

ruis: ruiksen; lammas: lammaksen, nauris: nauriksia
korsi: kortea; veitsi: veitsejä; lehti: lehtejä; henki: henkejä
paperi: paperejen; kurssi: kurssejen; äiti: äitejen
EU:seen, WC:seen; TV:seen, Thaimaaseen;
takuu: takuuhun
kevyt: kevyeeseen; lyhyt: lyhyeeseen

​R. Korhonen

No
Paikallissija vs. genetiivi: haastattelu ministeristä pro ministerin haastattelupaikallissijat; genetiivi; sijamuodot; taivutus

​Kartoitetaan, miten eri tekstilajeissa ja eri foorumeilla käytetään paikallissijoja sellaisten genetiivimääritteiden sijasta kuin ministerin haastatteluepäonnistumisen riski, tapahtuman mainontalehden liite):
haastattelu ministeristä, riski epäonnistumisesta, mainonta tapahtumasta, liite lehteen

Rakennetyypit? Mahdollisesti aihe rajautunut?

​R. Korhonen

No
Verbin luku: eksistentiaalilause vai ei?esittelylause; eksistentiaalilause; verbit; luku; yksikkö; monikko; tekstilajit; lausetyypit; lause

​Verbin yksikkö- tai monikkomuodon valinta on usein hankalaa sellaissa tapauksissa, jotka rakenteeltaan muistuttavat eksistentiaalilausetta. Millaista variaatio on eri tekstilajeissa ja eri foorumeilla? Miten tapauksia voi ryhmitellä? Miten eroa voisi parhaiten opettaa?

Asunnosta avautuu/avautuvat hyvät näkymät.
Näihin puolueisiin kohdistuu/ kohdistuvat valtavat paineet.
Ikkunasta avautuu/avautuvat upeat näkymät.
Sivuiltamme löytyy/löytyvät uudet kieliaiheiset tekstit.
Lukiosta valmistuneilla on edessään työelämän kielivaatimukset.
Lähetekeskustelussa on hallituksen esittämät muutokset kalastuslakiin.
Mukana seuraa/seuraavat käyttöohjeet.

​R. Korhonen

No