| kielenhuolto | Englannin kielen vaikutus: mitä oletetaan englannin vaikutukseksi? | englannin kieli; asenteet | Kartoitetaan mm. netin keskustelusivustoilta ja lehtien yleisökirjeistä väittämiä siitä, millaiset piirteet suomen kielessä olisivat englannin vaikutusta ja millä perusteella. Pohditaan, missä määrin väite tai oletus voisi pitää paikkansa. Esimerkiksi Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin lähetetyissä kommenteissa on mainittu mm. seuraavia piirteitä tai ilmiöitä:
artikkelimainen se, yleistävä yksikön 2. persoona (eli "sinä-passiivi"), sanajärjestys, yhdyssanojen erilleen kirjoittaminen, pilkutuksen muuttuminen, rakennetyyppi saattaa olla käynyt, rakennetyyppi sekä–ja (pro sekä–että), yksikkömuodon käyttäminen monikon sijasta (olosuhde, markkina).
Lisäesimerkkejä voi saada esimerkiksi Kielikellon jutusta https://www.kielikello.fi/-/steppi-nextille-levelille-englanti-suomessa.
| | No |
| kielenhuolto | Desimaalipiste asiateksteissä | kielenhuolto; välimerkit; tekstilajit; asenteet | (Aihe suppeahkoa opinnäytetyötä varten:) Kartoitetaan, minkätyyppisissä asiateksteissä käytetään desimaalipistettä (esim. 5.5 km) suositellun desimaalipilkun (5,5 km) sijasta. Asiaa voisi tarkastella paitsi urheilu-uutisoinnista ja taloussivuilta myös esimerkiksi joistain tekniikan alan julkaisuista. Lisäksi voisi laatia mielipidekyselyn paitsi urheilu- ja taloustoimittajille myös vertailun vuoksi jollekin ”tavallisia kielenkäyttäjiä” edustavalle ryhmälle. | | No |
| kielenhuolto | Että epäsuoran kysymyslauseen alussa eri tekstilajeissa | lausetyypit; alisteiset kysymyslauseet; tekstilajit; asenteet | Kartoitetaan vertailevasti erityyppisistä teksteistä, minkä verran että on käytössä epäsuoran kysymyslauseen alussa, mukaan myös asiatekstejä. Lisäksi voisi tehdä kyselyn: miten eri-ikäiset lukijat asennoituvat tähän piirteeseen?
Esimerkkejä: Tärkein kysymys ei ole se, että minkä verran käytetään rahaa vaan mihin sitä käytetään.
Riippumatta siitä, että oliko puhujana nainen vai mies, aiheet olivat mielenkiintoisia.
| | No |
| kielenhuolto | Otsikot: lehtiotsikoinnin käytänteitä 2000-luvulla | otsikot; tyyli; tekstilajit; asenteet | Kartoitetaan lähivuosikymmenien ajalta (varhemmasta otsikkokielestä tehty jo opinnäytteitä!), miten valittujen lehtien uutisotsikointi on muuttunut seuraavien piirteiden osalta:
- otsikon pituus - ajatusviivan käyttö
- kaksoispisteen käyttö - alkukirjainten koko Millaisista uutissisällöistä on kyse? Onko eri uutistyyppien välillä eroja? Mitä erot ilmentävät?
Jos haluaa laajentaa aihetta, voisi tehdä kyselyn: miten eri-ikäiset lukijat suhtautuvat nykyiseen otsikkokäytäntöön? Mukaan tulevat tällöin myös liioittelut ja klikkiotsikot.
| | No |
| kielenhuolto | Pilkun liikakäyttö asiateksteissä | välimerkit; pilkku; asenteet; tekstilajit; tyyli | (Aihe sopii suppeahkoonkin opinnäytteeseen:) Kartoitetaan, missä määrin erityyppisissä ja eri aihepiirien asiateksteissä on käytetty pilkkua mm. seuraavissa suositusten vastaisissa tapauksissa:
- lauseenvastikkeen tai muun infiniittisen rakenteen jäljessä - subjektilausekkeen jäljessä - ajan- tai paikan adverbiaalin jäljessä
Tarkastellaan lisäksi sitä, millä tavoin kyseisiä tekstejä muutoin on välimerkitetty.
Aihetta voisi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat suosituksista poikkeavaan pilkutukseen? | | No |
| kielenhuolto | Aiheita Kielitoimiston lehtileikekokoelmasta | tekstilajit; tyyli; asenteet | Kielitoimiston arkistossa on varsin laaja lehtileikekokoelma, jossa on kieliaiheisia juttuja ja yleisönosastokirjeitä 1940-luvulta pitkälle 1990-luvulle asti. Lehtileikkeet on mapitettu. Niistä on käytettävissä aiheen mukainen "kortisto". Aineistoa tai aihekortistoa voi käyttää vain Kotuksen tiloissa; niitä ei ole digitoitu.
Kokoelmasta voi saada aiheita monenlaisiin suppeisiin tai laajoihinkin tutkielmiin:
1) Esimerkiksi voi valita lehtijuttuja aihepiirin (asiasanan) perusteella eri vuosikymmeniltä.
2) Toiseksi voisi valita vaikkapa eri vuosikymmeniltä aina tietyn vuoden tietyn kuukauden lehtileikkeet ja kartoittaa, mistä kieliaiheista tuolloin on tehty lehtijuttuja tai millaisia kieliaiheisia yleisökirjoituksia on päätynyt kokoelmaan.
3) Toki voisi kartoittaa myös jonkin vuoden kieliaiheiset lehtijutut ja pohtia, mitä ne kertovat kyseisen ajan kieli-asenteista. | | No |
| kielenhuolto : ääntäminen | Asenteet erilaisia puhetapoja kohtaan | asenteet; yhdyssanat; puhetavat; intonaatio; painotus; ymmärrettävyys; kielimuodot; tyyli | Kartoitetaan mielipidekirjoituksista ja keskustelufoorumeilta, miten toisten ihmisten puhetavasta kirjoitetaan, minkätyyppisiin yksittäisiin piirteisiin kiinnitetään huomiota ja miksi. Yleiskielitalkoisiin on tullut mainintoja mm. seuraavista "häiritsevistä" puhetavoista:
yhdyssanan osien painotus (MAtalaPAIne, EUroKRIIsi, KUUsiTOISta, SAdeKUUro, VArapuheenJOHtaja), huom. myös: äänioikeuteTUISta
etu- ja sukunimen painotus (MAIja Virtanen)
loppukiekaisu nariseva puhe sirkutus ("puhetta korkealla äänellä sirkuttaen")
Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn esimerkkien valossa: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat odotuksenvastaiseen painotukseen?
| | No |
| kielenhuolto : kielimuodot | Thomas Friman suomen kielen kehittäjänä | kielimuodot; kirjakieli | Thomas (Tuomas) Friman (1821 - 1886) oli suomalainen lähinnä Pietarissa vaikuttanut opettaja, toimittaja, kirjailija ja kääntäjä. Muutamien kaunokirjallisten teosten lisäksi hän kirjoitti mm. teoksen suomen kielen kehittämisestä (1848). Lähtökohdiltaan gottlundiaanista Frimania ei fennistiikan puolella ole kuitenkaan tutkittu juuri lainkaan, ainoastaan hänen toimintaansa ortodoksisen kirkkokielen kääntäjänä on arvioitu. | http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/friman/friman_coll_rdf.xml | No |
| kielenhuolto : kielimuodot, opetus | Käsitteet suomi, yleiskieli, kirjakieli: käyttö äidinkielen oppikirjoissa | yleiskieli; kirjakieli; kieli-ideologiat; mielipidetekstit; oppikirjat; kielenhuolto; asenteet; merkitys | Kartoitetaan, miten äidinkielen oppikirjoissa on käytetty ja käytetään käsitteitä suomen kieli (suomi), yleiskieli ja kirjakieli ja mitä piirteitä yhdistetään hyvään kieleen, oikeaan kieleen tai kunnon suomeen. Mitä merkityksiä, arvostuksia ja taustaideologioita käsitteisiin liittyy esityskonteksteissaan? Asiaa voisi tarkastella vertailemalla muutaman eri vuosikymmenen oppikirjoja.
Havaintoja voisi suhteuttaa kunkin ajankohdan kielenhuolto-oppaiden näkemyksiin. | | No |
| kielenhuolto : lauseoppi | Monikko yksikön sijasta: osa lapsista nukkuivat | luku; verbit; yksikkö; monikko; lausetyypit; kongruenssi; asenteet | (Aihe suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan erityyppisistä teksteistä, minkä verran ja millä tavoin on käytössä monikollinen predikaattiverbi suositusten mukaisen yksiköllisen sijasta tapauksissa, joissa subjektina on osaa tai ryhmää merkitsevä ilmaus, kuten osa (lapsista), joukko (opiskelijoita). Esimerkiksi
osa lapsista lähtivät puolet työntekijöistä sairastuivat 90 % ilmoittautuneista eivät saapuneet nuorisojoukko tekivät
Onko käytössä eroja esimerkiksi eri tekstilajeissa? Laajemmassa työssä voisi kartoittaa myös eri-ikäisten kielenkäyttäjien asenteita rakennetta kohtaan. | | No |
| kielenhuolto : lauseoppi | Omistusliitteiden liika- tai virhekäyttö | omistusliitteet; possessiivisuffiksit; tekstilajit; agenttipartisiippi | (Aihe sopii periaatteessa suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan erityyppisistä teksteistä omistusliitteen käyttöä:
1) minkä verran sellaisia tapauksia kuin vaimolleensa esiintyy, millaisissa teksteissä ja millaisissa konteksteissa? Huom. pleonastisesta käytöstä sanojen mies, nainen ja lapsi partitiivimuodoissa jo työ tekeillä.
2) minkä verran sellaisia tapauksia kuin hänen tämän kautensa ensimmäisen voittonsa jälkeen esiintyy, millaisissa teksteissä ja millaisissa konteksteissa?
3) minkä verran sellaisia agenttipartisiipin sisältäviä tapauksia kuin takkia voi ostaa hänen omistamasta vaatekaupastaan esiintyy, millaisissa teksteissä ja millaisissa konteksteissa?
Jo erilaisten tekstien ja kontekstien tyypittely tällaisten omistusliitteiden käytössä olisi kielenhuollon näkökulmasta tärkeää.
Aihetta voi laajentaa vertaamalla tuloksia omistusliitteettömään käyttöön (hän antoi lahjan vaimolle 'omalle vaimolleen'; hänen ensimmäinen voitto; se ei ollut vain hänen syytä; takkia voi ostaa hänen omistamasta vaatekaupasta): minkätyyppisissä (asia)teksteissä ja millaisissa yhteyksissä tällaista esiintyy?
| | No |
| kielenhuolto : lauseoppi | Oma ja omistusliite | omistusliitteet; possessiivisuffiksit; adjektiivit | Kartoitetaan erityyppisistä teksteistä, miten oma-sanaa käytetään omistusliitteen yhteydessä tai sijasta, esimerkiksi a) omassani lapsuudessa
b) hänellä oli asiasta oma käsitys
c) hänellä oli asiasta oma käsityksensä Pohditaan, voisiko pelkkä oma (b) riittää osoittamaan kuuluvuussuhdetta.
Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat eri ilmaistutyyppeihin?
| | No |
| kielenhuolto : lauseoppi | Varustelun adessiivi eri tekstilajeissa | paikallissijat; ulkopaikallissijat; adessiivi; asenteet; tekstilajit; tyyli | (Aihe sopii suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan, minkätyyppisissä asiateksteissä ja missä määrin käytetään sellaisia adessiivi-ilmauksia kuin loft-kaksio parvella, kelloradio kaiuttimella ja kasvohoito hieronnalla? A ihetta voi laajentaa vertailemalla rakennetyypin käyttöä esimerkiksi muutaman eri vuosikymmenen sanomalehdissä.Lisälaajennusta aiheeseen voi saada tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät nykyään suhtautuvat kyseisiin ilmauksiin käyttöyhteyksissään?
| | Yes |
| kielenhuolto : lauseoppi | Modaalinen verbirakenne "voi olla tehnyt" | perfekti; predikatiivi; verbit | Kartoitetaan, minkätyyppisissä teksteissä ja missä määrin käytetään modaaliverbin sisältävää rakennetta hän voi olla tehnyt valituksen (vrt. on voinut tehdä), kartta saattaa olla valmistunut jo 100 vuotta sitten (vrt. on saattanut valmistua), hän ei taida olla käynyt (vrt. ei ole tainnut käydä), paketin piti olla jo lähtenyt (vrt. oli pitänyt jo lähteä).
Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat tapauksiin käyttöyhteyksisään?
Rakenteen taustaa ja käyttöä on selvitellyt mm. Marjatta Palander Kielikello-lehdessä: https://www.kielikello.fi/-/-voiko-nain-olla-sanottu-moniverbisten-predikaattien-liittomuodoista | | No |
| kielenhuolto : lauseoppi | Kielto rinnasteisissa rakenteissa | kielto; rinnastus; konjunktiot; lause | Kartoitetaan, minkä tyyppisissä teksteissä ja missä määrin käytetään seuraavanlaisia kieltolauseen sisältäviä rinnastusrakenteita
1) ei–ja ei (vrt. ei–eikä)
2) ei–tai (vrt. ei–eikä)
3) X ja ei Y (vrt. X eikä Y) sekä
4) X eikä Y (vrt. ei x eikä y).
Esimerkkejä 1) Joukkue ei pelannut hyvin, ja valmentajaankaan ei oltu tyytyväisiä. 2) Hän ei ollut töissä tai lomalla. 3) Opettaja oli väsynyt ja ei näyttänyt tunteitaan. 4) Isä eikä äiti saapunut paikalle.
Arvioidaan löydöksiä myös ymmärrettävyyden kannalta. Siihen tarkoitukseen voisi tehdä myös kyselyn. | | No |
| kielenhuolto : lauseoppi | Monikko yksikön sijasta: viisi lasta leikkivät | luku; verbit; yksikkö; monikko; lausetyypit; kongruenssi; lukusanat; numeraalit | (Aihe sopii suppeaankin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan erityyppisistä asiateksteistä (esimerkiksi uutisteksteistä), millä tavoin ja minkä verran on käytössä monikollinen predikaattiverbi lauseissa, joissa subjektina on lukusanan sisältävä lauseke, esimerkiksi Viisi lasta leikkivät pihalla (silloin kun kyseessä ei ole täsmäjoukko, kuten tapauksessa (Nämä) viisi lasta tulivat sisälle. Aihetta voisi laajentaa vertailemalla rakenteen käyttöä muutaman aiemman vuosikymmenen uutisteksteihin. Aihetta voisi laajentaa vielä tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset suhtautuvat monikollisen verbin käyttöön eri tekstiyhteyksissä?
| | No |
| kielenhuolto : lauseoppi, tekstilajit, asenteet | Kaksoispassiivi: Millaisissa asiateksteissä käytetään ja minkä verran? | kielenhuolto; passiivi; tyyli; tekstilajit; verbit; kongruenssi; asenteet | Kartoitetaan eri tekstilajeja edustavista asiateksteistä, missä määrin niissä käytetään kaksoispassiivia. Vertaillaan käyttöä myöntö- ja kieltolauseissa ja eri tempuksissa ja moduksissa. Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat kaksoispassiivin käyttöön ko. asiatekstikonteksteissa? | | No |
| kielenhuolto : sanasto : semantiikka | Yleismerkityksiset verbit vs. ”täsmäverbit”: tyypit ja käyttö | verbit; merkitys; tekstilajit; kielimuodot | (Aihe sopii suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Viime vuosien aikana on yhä enemmän alettu käyttää yleismerkityksisiä verbejä (kuten tehdä, valmistaa, toimia, suorittaa, panna) sellaisten ”täsmäverbien” sijasta kuin veistää, ommella, paistaa, ampua. Usein on siis käytössä yleinen väljä verbi, vaikka toimintaa olisi mahdollista täsmentää. Osin verbien merkitykset ovat menneet myös sekaisin.
Pitäisi kartoittaa, minkätyyppisiä yleismerkityksisiä verbejä käytetään minkäkintyyppisten spesifimpien verbien sijasta, millaisista aiheista puhuttaessa ja millaisissa yhteyksissä: sosiaalisen median tekstit, uutistekstit, kolumnit yms.
| | Yes |
| kielenhuolto : sanasto : semantiikka | Yleismerkityksiset substantiivit vs. ”täsmäsubstantiivit”: tyypit ja käyttö | substantiivit; merkitys; tekstilajit; kielimuodot | (Aihe sopii suppeahkoonki opinnäytetyöhön:) Viime vuosien aikana monia yleismerkityksisiä substantiiveja (kuten asia, juttu; ihminen) on uutisoinnissakin alettu käyttää entistä enemmän sellaisten ”täsmäsubstantiivien” sijaan kuin ovi, eteinen, matkustaja, asiakas, potilas.
Pitäisi kartoittaa, minkätyyppisiä yleismerkityksisistä sanoja käytetään minkäkintyyppisten spesifimpien sanojen sijasta, millaisista aiheista puhuttaessa ja millaisissa yhteyksissä: sosiaalisen median tekstit, uutistekstit, kolumnit yms.
Osin myös eri sanojen merkitykset ovat menneet sekaisin (esim. lapsi vs. poikanen, pentu, varsa, vasikka).
| | No |
| kielenhuolto : taivutus | Adjektiivien komparointi: hauskampi, hauskoin | adjektiivit; komparaatio; komparatiivi; superlatiivi; asenteet | (Aihe sopii suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan erityyppisistä teksteistä (myös asiateksteistä), minkä verran käytetään yleiskielen suositusten vastaisia komparatiivi- ja superlatiivimuotoja sellaisista kaksitavuisista a- ja ä-loppuisista adjektiiveista kuin hauska ja selvä (esim. hauskampi, hauskoin pro hauskempi ja hauskin). Sanakohtaisia ja sijamuotokohtaisiakin eroja lienee paljonkin.
Vastaavasti kartoitetaan kolmitavuisten adjektiivien suositusten vastaisten komparatiivimuotojen yleisyyttä erityyppisissä teksteissä, esimerkiksi matalempi, lihavempi.
Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat suositusten vastaisten muotojen käyttöön (erityyppisissä teksteissä)?
| | No |
| kielenhuolto : tyyli | Tyylinormit äidinkielen oppikirjoissa ja kielenhuolto-oppaissa | tyyli; oppikirjat; kielenhuolto-oppaat; asenteet; kielimuodot | Kartoitetaan, millaisia tyyliä ja tyylisävyjä koskevia ohjeita erityyppisissä (niin asiantuntijoiden kuin ns. kielimaallikoidenkin laatimissa) kielioppaissa ja/tai äidinkielen oppikirjoissa esitetään ja on aikojen kuluessa esitetty ja miten niitä perustellaan? Suppeahkoon työhön kannattaa valita vain muutama teos, laajempaan kartoitukseen useampia.
Selvitellään mahdollisesti vertailukohteena myös Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sanakirjan tyylisävyluonnehdintoja.
| | Yes |
| kielimuodot : kielenvaihto | Englanti suomenkielisen puheen tai kirjoituksen seassa | englannin kieli; kielimuodot; tyyli; tekstilajit; asenteet | Kartoitetaan erityyppisistä valikoiduista yhteyksistä, miten ja millaista englantia käytetään suomenkielisen puheen tai kirjoituksen lomassa:
- englannin sanat ja sanonnat: millaisia? (huom. sanojen random, bro ja respect käyttöä jo tutkittu)
- käyttöyhteys: keskustelu, somekirjoittelu yms.
- tilanteen muodollisuusaste
- puhujien ikä, kielitaito
- ammattislangia vai ei jne.
Mahdollisesti selvitellään myös asenteita sekakielisyyttä kohtaan.
Esimerkkejä:
That's fine for me.
Ready to go?
Tämä on sellainen nice-to-know-juttu.
...
| | Yes |
| kielimuodot : ääntäminen | Sananrajaiset äänneilmiöt (sandhi-ilmiöt) erimurteisten puhujien tuottamana | murteet; äänteet | Hypoteesi: sandhi-ilmiöt voivat paljastaa puhujan murretaustan tämän pyrkiessä puhumaan huoliteltua yleiskieltä.
Äänitetään eri murretaustoista olevien puhujien ääntämänä yleiskielen yhdyssanoja, joiden jälkiosa alkaa vokaalilla (esimerkiksi erikoisala, Kangasala; autonovi, aatonaatto.) Tutkitaan, esiintyykö sananrajalla legatoääntämystä ja rajageminaatiota (erikoi_sala, erikois_sala [länsimurteisuus]) tai lujaa aluketta / laryngaaliklusiilia (erikois'ala) [itämurteisuus]).
Voi myös tutkia, miltä mainitut piirteet kuulostavat eri taustoista olevien puhujien korvissa. Tunnistaako yleiskielisestä puheesta itä- tai länsimurteisen puhujan kyseisten piirteiden perusteella?
Perinteisessä murteentutkimuksessa ilmiötä on tarkastellut esimerkiksi Terho Itkonen tutkiessaan kahteen eri murrealueeseen kuuluvan pitäjän murretta (Itkonen 1972: Kuoreveden ja Keuruun murretta. Tekstejä ja sandhiseikkojen tarkastelua).
| | No |
| lauseoppi : kielenhuolto : sanasto | Monikko yksikön sijasta: myöntää erot, saada apuja | luku; yksikkö; monikko; tyyli; tekstilajit | (Aihe suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan, minkätyyppisiä monikollisia ilmauksia on käytössä yksiköllisten sijasta eri tekstilajeissa ja tyyleissä, esimerkiksi sellaisia kuin
myöntää erot, saada syytteet, saada hyvät vauhdit,
saada apuja, peräänkuuluttaa tehoja, pudottaa lumia, (hallitus) myöntää rahoja x:ään, (palokunta) poistaa vesiä kellarista;
tuuli katkaisi talosta sähköt
hyviä lomia! hyvät joulut! Mikä on monikollisen ilmauksen vaikutus kontekstissaan verrattuna vastaavan yksikkömuotoiseen?
| | No |
| lauseoppi : kielenhuolto | Passiivilauseiden ja geneeristen lauseiden ymmärtäminen | passiivi; geneerisyys; lause; ymmärrettävyys; persoona; tekijä; selkokieli; tekstilajit; nollapersoona; käyttöohjeet; lausetyypit | Passiivi- ja geneerisiä lauseita käytetään paljon erityyppisissä ohjeteksteissä ja oppikirjoissa. Toisaalta sanotaan, että näiden lauseiden "tekijää" ei ole aina helppo hahmottaa. Näiden lausetyyppien ymmärrettävyyttä pitäisi tutkia mm. siksi, jotta voitaisiin täsmentää selkokielen kirjoittamisohjeita.
Testataan, miten eri tekstilajeissa ymmärretään passiivi- ja geneeristen lauseiden tekijyyttä: miten tekijä tulkitaan? Koehenkilöinä eritasoisia suomenoppijoita, verrokkiryhminä esimerkiksi peruskoulun 7.-luokkalaisia, eläkeläisiä sekä työssäkäyviä. Huom. opinnäyte jo tekeillä aktiivi- ja passiivimuotojen sekoittumisesta E-infinitiivin inessiivin yleiskielisessä käytössä.
Tavoitteita: pyritään selvittämään,
– millaiset passiivilauseet ja geneeriset ilmaukset ovat ymmärrettäviä käyttöohjeissa ja muissa ohjeistavissa teksteissä
– millaiset passiivilauseet ja geneeriset ilmaukset ovat ymmärrettäviä oppikirjojen (tietokirjojen) teksteissä
| | No |
| lauseoppi : kielenhuolto | Omistusliitteet: olen huolissaan | omistusliitteet; possessiivisuffiksit; adverbit; persoona; asenteet | (Aihe sopii suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan, miten ja missä määrin esimerkiksi uutismediassa tai kolumneissa esiintyy 1. ja 2. persoonan yhteydessä huolissaan-, selällään-tyyppisiä olotilan luonnehdintoja (olen huolissaan, te makasitte selällään). Vertailukohteeksi voisi ottaa jonkin sosiaalisen median asiatyylisen keskustelufoorumin. Jos aihetta haluaa laajentaa, voisi tehdä kyselyn, miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat kyseessä oleviino. tapauksiin.
| | No |
| lauseoppi : kielenhuolto | Paikallissijat: ulko- vs. sisäpaikallissijat | paikallissijat; ulkopaikallissijat; sisäpaikallissijat; taivutus | Kartoitetaan eri tekstilajeista, myös sosiaalisen median puolelta, kuinka laajasti ulkopaikallissijat ovat syöneet sisäpaikallissijojen käyttöalaa. Yleiskielitalkoohavaintojen joukossa on mm. seuraavia tapauksia: ostaa Gigantilta (pro Gigantista), tili Nordealla, yöpyä hotellilla, uida uimahallilla
käydä marjametsällä, käydä mustikalla, lähteä jumpalle, matkustaa Panamalle, käydä Nilsiällä Jos aihetta haluaa laajentaa, voisi tehdä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat erityyppisiiin ulkopaikallissijaisiin tapauksiin?
| | No |
| lauseoppi : kielenhuolto | Pronominit se ja hän ihmisiin ja laitteisiin viittaamassa | persoonapronominit; demonstratiivipronominit; pronominit; viittaaminen; viittauskohde; asenteet; tekstilajit; tyyli | Selvitetään eri tekstilajeista ja eri foorumeilta seuraavien pronomini-ilmausten käyttöä:
se ihmisiin viittaamassa (pro hän)
hän laitteisiin viittaamassa (pro se); huom. että eläintarkoitteisista hän-pronomineista on tehty ja tulossa uutta tutkimusta)
Esiintyykö näitä myös asiateksteissä? Millaisissa yhteyksissä? Jos aihetta haluaa laajentaa, voisi tehdä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat tähän suostusten vastaiseen käyttöön?
| | No |
| lauseoppi : kielenhuolto | Verbin luku: eksistentiaalilause vai ei? | esittelylause; eksistentiaalilause; verbit; luku; yksikkö; monikko; tekstilajit; lausetyypit; lause | Verbin yksikkö- tai monikkomuodon valinta on usein hankalaa sellaisissa tapauksissa, jotka rakenteeltaan muistuttavat eksistentiaalilausetta. Kielineuvonnasta kysytään usein esimerkiksi seuraavankaltaisten lauseiden verbin luvusta:
Ikkunasta <avautuu vai avautuvat> upeat näkymät.
Näihin puolueisiin <kohdistuu vai kohdistuvat> valtavat paineet.
Sivuiltamme <löytyy vai löytyvät> uudet kieliaiheiset tekstit. Lähetekeskustelussa <on vai ovat> hallituksen esittämät muutokset kalastuslakiin.
Lukiosta valmistuneilla <on vai ovat> edessään työelämän kielivaatimukset.
Tämäntyyppisiä lauseita voisi yrittää haarukoida eri lähteistä. Mikä niille on tyypillistä? Miten niitä voisi ryhmitellä? Miten verbin luvun valintaa voisi parhaiten ohjeistaa?
| | Yes |
| lauseoppi : kielenhuolto : sanasto | Monikkosanoja yksikössä | luku; monikkosanat; tekstilajit; tyyli; verbit; kongruenssi; asenteet | (Aihe suppeaankin opinnäytetyöhön:) Monikkosanoja käytetään paljon myös yksikkömuotoisina, esim. rintaliivi, farkku, housu, suksi, kustannus, olosuhde, talkoo. - Kartoitetaan, minkätyyppisiä monikkosanoja käytetään yksikkömuotoisina ja millaisissa teksteissä ja millaisilla foorumeilla niitä käytetään. Aihetta voisi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat erilaisiin yksikkömuotoisina käytettyihin monikkosanoihin.
| | No |
