Asiasanat
  
Opinnäytteen aihe
Aineistot
  
  
  
Count= 69
kielenhuolto : taivutus
  
adjektiivit; komparaatio; komparatiivi; superlatiivi; asenteet
(Aihe sopii suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan erityyppisistä teksteistä (myös asiateksteistä), minkä verran käytetään yleiskielen suositusten vastaisia komparatiivi- ja superlatiivimuotoja sellaisista kaksitavuisista a- ja ä-loppuisista adjektiiveista kuin hauska ja selvä (esim. hauskampi, hauskoin pro hauskempi ja hauskin). Sanakohtaisia ja sijamuotokohtaisiakin eroja lienee paljonkin.

Vastaavasti kartoitetaan kolmitavuisten adjektiivien suositusten vastaisten komparatiivimuotojen yleisyyttä erityyppisissä teksteissä, esimerkiksi matalempi, lihavempi.

Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat suositusten vastaisten muotojen käyttöön (erityyppisissä teksteissä)?
No
kielenhuolto
  
tekstilajit; tyyli; asenteet
Kielitoimiston arkistossa on varsin laaja lehtileikekokoelma, jossa on kieliaiheisia juttuja ja yleisönosastokirjeitä 1940-luvulta pitkälle 1990-luvulle asti. Lehtileikkeet on mapitettu. Niistä on käytettävissä aiheen mukainen "kortisto". Aineistoa tai aihekortistoa voi käyttää vain Kotuksen tiloissa; niitä ei ole digitoitu. 

Kokoelmasta voi saada aiheita monenlaisiin suppeisiin tai laajoihinkin tutkielmiin:
1) Esimerkiksi voi valita lehtijuttuja aihepiirin (asiasanan) perusteella eri vuosikymmeniltä.

2) Toiseksi voisi valita vaikkapa eri vuosikymmeniltä aina tietyn vuoden tietyn kuukauden lehtileikkeet ja kartoittaa, mistä kieliaiheista tuolloin on tehty lehtijuttuja tai millaisia kieliaiheisia yleisökirjoituksia on päätynyt kokoelmaan.

3) Toki voisi kartoittaa myös jonkin vuoden kieliaiheiset lehtijutut ja pohtia, mitä ne kertovat kyseisen ajan kieli-asenteista.
No
useita aihepiirejä tai yleistä kuvausta
  
lainasanat; käännöslainat

​Tutkittavat ilmiöt rajattava tarkemmin ja/tai keskityttävä ajalliseen vertailuun; amerikansuomalaisten kirjeitä on aiemmin tutkittu.​

Suomen kielen nauhoitearkistossa on lähes kaksisataa tuntia amerikansuomalaisten haastatteluäänitteitä digitaalisessa muodossa. Haastatteluista merkittävä osa on vapaasti käytettävissä opinnäytetarkoituksiinkin. Aineistoon voi tehdä hakuja nauhoitearkiston kokoelmatietokannan verkkoliittymässä.

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaNo
kielenhuolto : ääntäminen
  
asenteet; yhdyssanat; puhetavat; intonaatio; painotus; ymmärrettävyys; kielimuodot; tyyli
Kartoitetaan mielipidekirjoituksista ja keskustelufoorumeilta, miten toisten ihmisten puhetavasta kirjoitetaan, minkätyyppisiin yksittäisiin piirteisiin kiinnitetään huomiota ja miksi. Yleiskielitalkoisiin on tullut mainintoja mm. seuraavista "häiritsevistä" puhetavoista:

yhdyssanan osien painotus (MAtalaPAIne, EUroKRIIsi, KUUsiTOISta, SAdeKUUro, VArapuheenJOHtaja), huom. myös: äänioikeuteTUISta
etu- ja sukunimen painotus (MAIja Virtanen)
loppukiekaisu
nariseva puhe
sirkutus ("puhetta korkealla äänellä sirkuttaen")

Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn esimerkkien valossa: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat odotuksenvastaiseen painotukseen?
No
sanasto : lainat ja uudismuodosteet
  
lainasanat; puhetavat

Aineiston keräämiseksi on tavoitettava sopivia informantteja esim. tukijärjestöjen kautta ja osattava tarjota sopivan monipuolisia kysymyksiä sanaston saamiseksi.

 

No
kielenhuolto
  
kielenhuolto; välimerkit; tekstilajit; asenteet
(Aihe suppeahkoa opinnäytetyötä varten:) Kartoitetaan, minkätyyppisissä asiateksteissä käytetään desimaalipistettä (esim. 5.5 km) suositellun desimaalipilkun (5,5 km) sijasta. Asiaa voisi tarkastella paitsi urheilu-uutisoinnista ja taloussivuilta myös esimerkiksi joistain tekniikan alan julkaisuista. Lisäksi voisi laatia mielipidekyselyn paitsi urheilu- ja taloustoimittajille myös vertailun vuoksi jollekin ”tavallisia kielenkäyttäjiä” edustavalle ryhmälle.
No
muoto-oppi : johtaminen
  
äänteet; johdokset; sananmuodostus

Mikko Rimminen käyttää kaunokirjallisessa tekstissään runsaasti itse keksimiään deskriptiivisanoja, kuten pähmelsi sekavia ajatuksia tai murmea ääni (esimerkit teoksesta Maailman luonnollisin asia, s. 59 ja 61).

​Tutkitaan Rimmisen tuotantoa aineistona käyttäen, onko olemassa toistuvia äänne- tai johto-opillisia kaavoja, joiden mukaan uutta deskriptiivisanastoa muodostetaan. Verrataan esimerkkisanoja olemassa olevaan (deskriptiivi)sanastoon. Edustuuko jokin johdos, äännejono tai sanaluokka erityisesti.

Apukeinona voi käyttää murreaineistoa (SMS ja digitaalinen muoto-opin arkisto), jossa deskriptiivisanasto on runsaasti varioivaa.

No
sanasto : lainat, asenteet
  
käännöslainat; englannin kieli; merkitys; lainasanat; sanonnat; asenteet

​Kartoitetaan käännöslainojen tyyppejä ja käyttöä eri vuosikymmeniltä. Selvitellään niihin kohdistuneita asenteita (varsinkin kielenhuoltokirjallisuudessa ja lehtien yleisökirjoituksissa). Esimerkiksi seuraavanlaisia sanoja ja sanontoja:

- ratkaisu, tiekartta; iso kuva kuva, iso käsi, käytännön pila
- eeppinen, läpinäkyvä ('avoin'); paras ikinä; niin (parasta)
- sosialisoida, avata; olla vaiheessa, tulla x:stä ('olla kotoisin'), mennä tunteisiin, ylpeänä esittää; ostaa/myydä idea
- ajatuksemme ovat omaisten luona, tulla ulos sinisestä

​Huom.! Kotuksen arkistossa on koottuna kieliaiheisia lehtiartikkeleita 40-luvulta alkaen.

No
sanasto : lainat
  
lainasanat; kielimuodot

Aiheesta on varmasti jo olemassa opinnäytetöitä (hiljan on esim. tutkittu sanojen random, bro ja respect käyttöä), mutta sanastokin uusiutuu koko ajan (esim. leimi dinneri waiffin kanssa).  Lisätwistinä voisi ajatella aineiston vertailua esim. amerikansuomalaisten sanastoon. 

Keskustelu-foorumit; YLE Areenan Podcast -ohjelmat

No
kielenhuolto
  
englannin kieli; asenteet
Kartoitetaan mm. netin keskustelusivustoilta ja lehtien yleisökirjeistä väittämiä siitä, millaiset piirteet suomen kielessä olisivat englannin vaikutusta ja millä perusteella. Pohditaan, missä määrin väite tai oletus voisi pitää paikkansa. Esimerkiksi Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin lähetetyissä kommenteissa on mainittu mm. seuraavia piirteitä tai ilmiöitä:
artikkelimainen se, yleistävä yksikön 2. persoona (eli "sinä-passiivi"), sanajärjestys, yhdyssanojen erilleen kirjoittaminen, pilkutuksen muuttuminen, rakennetyyppi saattaa olla käynyt, rakennetyyppi sekä–ja (pro sekäettä), yksikkömuodon käyttäminen monikon sijasta (olosuhde, markkina).

Lisäesimerkkejä voi saada esimerkiksi Kielikellon jutusta https://www.kielikello.fi/-/steppi-nextille-levelille-englanti-suomessa.

No
sanasto : lainasanat, asenteet
  
englannin kieli; lainasanat; ikäryhmät; asenteet; tekstilajit
Kartoitetaan sanapareja (kuten skrollata vs. vierittää, rullata), joissa on käytössä toisaalta englannin laina (mukautus tai sitaatti) ja toisaalta vanhempi suomenkielinen tai kauemmin suomessa ollut sana. Tarkastellaan sanastoa eri-ikäisten kielenkäyttäjien teksteissä ja eri tekstilajeissa, myös sosiaalisen median vapaamuotoisemmilla foorumeilla. Tehdään kysely: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat ko. sanoihin?
Esimerkkejä mahdollisista sanapareista ovat mm. sori – anteeksi, printata – tulostaa, rullata – skrollata, seivata–tallentaa, forwardata – lähettää eteenpäin.
No
sanasto :  lainat, asenteet
  
englannin kieli; sanonnat; tekstilajit; mainokset; asenteet

​Kartoitetaan englanninkielisten sloganien tai ylipäänsä englannin käyttöä suomalaisissa mainoksissa eri vuosikymmeniltä, esimerkiksi:

* minkätyyppinen englanninkielinen ilmaus kyseessä?
* minkä tuoteryhmien mainonnassa englanti erityisesti käytössä?
* millaisissa julkaisuissa tai millaisilla foorumeilla ko. mainoksia esitetty tai esitetään?
Mahdollista olisi myös tarkastella kielenkäyttäjien asenteita englannin käyttöä kohtaan: kyselyn avulla kartoitetaan, miten englanninkielisiin sanontoihin tai lauseisiin muutoin suomenkielisissä mainoksissa suhtaudutaan?

(Connecting people, Simply the Best, ...)

No
kielimuodot :  kielenvaihto
  
englannin kieli; kielimuodot; tyyli; tekstilajit; asenteet

​Kartoitetaan erityyppisistä valikoiduista yhteyksistä, miten ja millaista englantia käytetään suomenkielisen puheen tai kirjoituksen lomassa:

- englannin sanat ja sanonnat: millaisia? (huom. sanojen random, bro ja respect käyttöä jo tutkittu)
- käyttöyhteys: keskustelu, somekirjoittelu yms.
- tilanteen muodollisuusaste
- puhujien ikä, kielitaito
- ammattislangia vai ei jne.
Mahdollisesti selvitellään myös asenteita sekakielisyyttä kohtaan.
Esimerkkejä:
That's fine for me.
Ready to go?
Tämä on sellainen nice-to-know-juttu.
...

No
nimistö : lainat, asenteet, kielenhuolto
  
englannin kieli; tekstilajit; ohjelmat; tuotenimet; asenteet

​Kartoitetaan sellaisten sekakielisten tv- ym. ohjelmien sekä tuotteiden nimiä kuin SuomiLove, X goes lomalle: rakennetyypit, esiintymäyhteys yms. Tehdään myös kysely: miten sekakielisiin nimiin suhtaudutaan?

No
kielenhuolto
  
lausetyypit; alisteiset kysymyslauseet; tekstilajit; asenteet
Kartoitetaan vertailevasti erityyppisistä teksteistä, minkä verran että on käytössä epäsuoran kysymyslauseen alussa, mukaan myös asiatekstejä. Lisäksi voisi tehdä kyselyn: miten eri-ikäiset lukijat asennoituvat tähän piirteeseen?
Esimerkkejä:
Tärkein kysymys ei ole se, että minkä verran käytetään rahaa vaan mihin sitä käytetään.
Riippumatta siitä, että oliko puhujana nainen vai mies, aiheet olivat mielenkiintoisia.
No
nimistö : nimeäminen
  
henkilönnimet; nimet; paikannimet; fiktiiviset nimet

Tutkitaan, millaisia ja millä keinoin muodostettuja henkilön-, paikan- ja muita nimiä fiktiivisessä äänitallenteessa esiintyy. Esimerkkiaineistona ovat fiktiiviset nimet Ylen Radio Sodoma -podcastissa (käsikirjoitus ja toteutus Antti Holma).

Ohjelman ideana on kuvitteellinen Helvetin oma radiokanava, jonka ohjelmaformaatit ja hahmojen arkkityypit ovat todellisesta radiosta tuttuja: uutiset, kulttuuriohjelma, aamushow, lastenohjelma, kuunnelma jne. Sisällöt sen sijaan edustavat erittäin synkkää ja syntistä, konservatiiviselle uskonnollisuudelle irvailevaa huumoria.

Oletuksena on olemassa malleja/kaavoja, joiden mukaan nimistöä muodostetaan ja yhdistetään uutta ja tabuaiheista sisältöä totuttuihin nimenosiin.

No
useita aihepiirejä tai yleistä kuvausta
  
kielimuodot; murteet; lainasanat

​Kolmio-kirja julkaisi Suomessa kirjoitettua FinnWest-lännenlukemistoa vuosina 1976 - 1992. Sarjan päähenkilöt olivat suomalaisia, mutta villissä lännessä tapahtuvissa seikkailuissa oli mukana lukuisten eri kansanryhmien edustajia. Olisi selvitettävä, miten eri henkilöiden puhetapaa on kuvattu sitaattilainojen tai murteeseen ja ääntämykseen viittaavien piirteiden avulla. Mahdollisuuksien mukaan olisi pyrittävä etsimään tietoa myös siitä, missä määrin mahdolliset erot heijastelevat eri kirjoittajien käytänteitä. Suurimman osan lehdistä kirjoitti sarjan luoja ja ensimmäinen toimittaja Juhani Salomaa (1946 - 1990), mutta kaikkiaan lehteä kirjoitti ainakin kymmenen henkilöä.

No
muoto-oppi :  johtaminen
  
johdokset; sananmuodostus

​Aineistoa löydettävissä Suomen murteiden sanakirjasta ja Digitaalisesta muoto-opin arkistosta.

No
nimistö : nimistönhuolto : nimistönsuunnittelu
  

Nimistönhuollossa suositetaan muodostamaan kohdettaan kuvaavia julkishallinnon nimiä, jotka luodaan mahdollisimman pysyviksi. Julkishallinnossa virastojen nimiä muutetaan kuitenkin esimerkiksi organisaatiomuutosten yhteydessä. Joskus nimi on jouduttu muuttamaan, kun oikeusasiamies on todennut sen lain kannalta kyseenalaiseksi. Kuinka paljon nimenmuutokset ovat vieneet resursseja ja millaisia käytännön toimia ne ovat aiheuttaneet? Entä millaisia muita seurauksia niillä on ollut esimerkiksi palvelujen löytymiseen, asiakaspalvelun tarpeeseen tai mielikuvaan virastosta? Sopivia tutkittavia tapauksia ovat esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyminen Digi- ja väestötietovirastoksi ja Väyläviraston luopuminen Väylä-oheisnimen käytöstä. Mahdollista on myös tutkia yritysten nimenmuutosten seurauksia. Esimerkiksi vuonna 2017 VVO muuttui Kojamoksi ja Talvivaaran kaivosyhtiö Ahtiumiksi.





No
kielenhuolto : lauseoppi, tekstilajit, asenteet
  
kielenhuolto; passiivi; tyyli; tekstilajit; verbit; kongruenssi; asenteet
Kartoitetaan eri tekstilajeja edustavista asiateksteistä, missä määrin niissä käytetään kaksoispassiivia. Vertaillaan käyttöä myöntö- ja kieltolauseissa ja eri tempuksissa ja moduksissa.
Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat kaksoispassiivin käyttöön ko. asiatekstikonteksteissa?
No
Useita aihepiirejä tai yleistä kuvausta
  
kielimuodot; murteet

Pietarissa julkaistussa kalenterissa Suomalainen kansan-kalenteri Venäjällä on julkaistu sarja murrenäytteitä, joita ainakin Paavo Räikkönen lähetti julkaistavaksi vuosina 1888 - 1918. Jarmo Elomaan toimittamassa Inkerin bibliografiassa (Castrenianumin toimitteita 22, Helsinki 1981) tekstejä on luonnehdittu savakkomurteisiksi. Näytteitä olisi kuvattava lähemmin ja pyrittävä saamaan lisää tietoa niiden alkuperästä.

No
kielenhuolto : kielimuodot, opetus
  
yleiskieli; kirjakieli; kieli-ideologiat; mielipidetekstit; oppikirjat; kielenhuolto; asenteet; merkitys
Kartoitetaan, miten äidinkielen oppikirjoissa on käytetty ja käytetään käsitteitä suomen kieli (suomi), yleiskieli ja kirjakieli ja mitä piirteitä yhdistetään hyvään kieleen, oikeaan kieleen tai kunnon suomeen. Mitä merkityksiä, arvostuksia ja taustaideologioita käsitteisiin liittyy esityskonteksteissaan? Asiaa voisi tarkastella vertailemalla muutaman eri vuosikymmenen oppikirjoja.

Havaintoja voisi suhteuttaa kunkin ajankohdan kielenhuolto-oppaiden näkemyksiin.
No
nimistö : nimeäminen
  
nimet; henkilönnimet

Mitkä piirteet tekevät nimestä esittäjän nimeksi ja mitkä kappaleen nimeksi tulkittavan? Ovatko nimeämistrendit muuttuneet esim. 1960- ja 2010-luvun välillä? Tarvitaan monipuolinen ja puolueeton aineisto ja riittävästi luotettavia koehenkilöitä perustelemaan (itselleen tuntemattomia) nimiä.

No
kielenhuolto : lauseoppi
  
kielto; rinnastus; konjunktiot; lause
Kartoitetaan, minkä tyyppisissä teksteissä ja missä määrin käytetään seuraavanlaisia kieltolauseen sisältäviä rinnastusrakenteita

1) ei–ja ei (vrt. ei–eikä)
2) ei–tai (vrt. ei–eikä)
3) X ja ei Y (vrt. X eikä Y) sekä
4) X eikä Y (vrt. ei x eikä y).

Esimerkkejä
1) Joukkue ei pelannut hyvin, ja valmentajaankaan ei oltu tyytyväisiä.
2) Hän ei ollut töissä tai lomalla.
3) Opettaja oli väsynyt ja ei näyttänyt tunteitaan.
4) Isä eikä äiti saapunut paikalle.

Arvioidaan löydöksiä myös ymmärrettävyyden kannalta. Siihen tarkoitukseen voisi tehdä myös kyselyn.
No
nimistö : nimeäminen
  
nimet; puhetavat

​Leikkimielisen Kilometrikisan pyöräilyjoukkueilla on sellaisia nimiä kuin esim. Team Tuska, Avaruuden seikkailijat ja Oulun yliopiston koneinsinöörikilta. Missä nimissä näkyy perusteena itse aihe eli pyöräily, missä taas esimerkiksi joukkueen jäsenten taustat? Miten huumoria ja kielellistä leikittelyä ilmennetään? Aineistona Kilometrikisa.fi-sivuston tilastot.

No
sanasto
  
sanonnat; adjektiivit; adverbit; asenteet
Kartoitetaan esimerkiksi parista uutislehdestä muutaman vuosikymmenen ajalta erityyppisten liioittelevien ilmausten käyttöä varsinkin uutisotsikoissa ja ingresseissä. Tarkasteluun esimerkiksi sellaisia ilmauksia kuin

mielettömän/äärettömän/äärimmäisen/järkyttävän (nopea), poikkeuksellisen (lahjakas), huikean (hyvä), jäätävän (hieno);
pöyristyä, jyrähtää
super- ja mega-alkuiset yhdyssanat,
kaikkien rakastama
aina, ei koskaan
aidosti x

Lisäksi voisi tehdä kyselyn: miten eri-ikäiset lukijat suhtautuvat sinänsä asiatyylisen uutisen liioitteleviin ilmauksiin?
No
nimistö : nimistönhuolto : nimistönsuunnittelu
  
nimet; paikannimet

​Kuinka paljon uudempien lohkotilojen nimissä on nähtävissä muutosta verrattuna perinteisiin talonnimiin: rakenne (johtimet, sanaliitot ym.), nimeämisperusteet, ortografia, kieli, sekakielisyys? Esimerkkejä: Villa X., Wiuhkola, Springfield, Suvilande. Vaikuttaako kiinteistön käyttö (vapaa-ajan asunto, yritys, ympärivuotinen asunto) nimeämiseen? Materiaalin keruu: jonkin kylän/kylien tilojen nimestäminen (mikä tilan nimi on ja mikä nimenannon peruste on ollut)? Voisi olla suppeampikin kuin gradu. Aihetta voisivat hyödyntää useammatkin opiskelijat eri puolilla Suomea.



No
sanasto : semantiikka
  
sanonnat

Jos aihe on liian kapea ja aineistoa liian vähän, aihe on luontevasti laajennettavissa​ muihin affekti-ilmauksiin, kuten ns. haistatteluihin.

Aineiston voi kerätä yhtä lailla vanhoista murreaineistoista (SMS, Digitaalinen muoto-opin arkisto) kuin kyselylomakkeella nykypuhujilta.

Suomen murteiden sanakirja ja kokoelmat

http://kaino.kotus.fi/sms/No
kielenhuolto : lauseoppi
  
perfekti; predikatiivi; verbit
Kartoitetaan, minkätyyppisissä teksteissä ja missä määrin käytetään modaaliverbin sisältävää rakennetta hän voi olla tehnyt valituksen (vrt. on voinut tehdä), kartta saattaa olla valmistunut jo 100 vuotta sitten (vrt. on saattanut valmistua), hän ei taida olla käynyt (vrt. ei ole tainnut käydä), paketin piti olla jo lähtenyt (vrt. oli pitänyt jo lähteä). 

Aihetta voi laajentaa tekemällä kyselyn: miten eri-ikäiset kielenkäyttäjät suhtautuvat tapauksiin käyttöyhteyksisään?

Rakenteen taustaa ja käyttöä on selvitellyt mm. Marjatta Palander Kielikello-lehdessä: https://www.kielikello.fi/-/-voiko-nain-olla-sanottu-moniverbisten-predikaattien-liittomuodoista
No
lauseoppi :  kielenhuolto : sanasto
  
luku; yksikkö; monikko; tyyli; tekstilajit

​(Aihe suppeahkoonkin opinnäytetyöhön:) Kartoitetaan, minkätyyppisiä monikollisia ilmauksia on käytössä yksiköllisten sijasta eri tekstilajeissa ja tyyleissä, esimerkiksi sellaisia kuin
myöntää erot, saada syytteet, saada hyvät vauhdit,
saada apuja, peräänkuuluttaa tehoja, pudottaa lumia, (hallitus) myöntää rahoja x:ään, (palokunta) poistaa vesiä kellarista;
tuuli katkaisi talosta sähköt
hyviä lomia! hyvät joulut!

Mikä on monikollisen ilmauksen vaikutus kontekstissaan verrattuna vastaavan yksikkömuotoiseen?

No
1 - 30Next